Junamatka Egeriin sujui siis melko nopeasti. Valitettavasti kuitenkin vapaita paikkoja oli ainoastaan vaunuissa, joissa tupakointi oli sallittu. Mieleeni palasivat epämiellyttävät muistot viime kesän reilimatkasta Budapestista Zagrebiin, jolloin matkustimme varmastikin yli 50-asteisessa junavaunussa bikinit päällä. Ilmastointi ei toiminut (tai sitten sitä ei ollut lainkaan) ja ihmiset polttivat tupakkaa taukoamatta. Kaiken lisäksi juna oli tuolloin vielä myöhässä, joten noin 6-7 tunnin junamatkasta tulikin noin 10 tunnin mittainen kärsimys. Jälkikäteen tapahtuneelle ei voi onneksi kuin nauraa. Tällä kertaa junassa ei tarvinnut hikoilla yhä lailla ja muut matkustajat onnistuivat edes jokseenkin hillitsemään tupakanhimoaan.
Sää Egerissä oli mitä keväisin, joten kaupunkia oli todella miellyttävä kierrellä. Perille päästyämme kävimme ruokakaupassa ostamassa lounastarpeet ja teimme oman piknikin pihalle. Ehkäpä yksi parhaista lounaista vähään aikaan. Hassua, miten ulkoilma saakin ruoan maistumaan niin paljon paremmalta!
Eger paljastui oikein suloiseksi kaupungiksi, jossa oli paljon pieniä mutkittelevia kävelyteitä sekä vanhoja rakennuksia. Myös uusia rakennuksia löytyi, mutta ne sulautuivat hyvin joukkoon. Egerissä kävimme tutustumassa Egerin linnassa, joka on rakennettu jo 1200-luvulla sekä Euroopan pohjoisimmassa minaaretissa, joka oli noin 40 metriä korkea torni. Ahtaanpaikankammosta kärsiville sitä en voi missään tapauksessa suositella, sillä sinne mentyä ei ollut tietoakaan poispääsystä ennen noin 100 porrasaskelman ylös-/alaskiipeämistä.
tässä vielä muutama kuva minareetilta..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti